Eilen illalla huomasin ensimmäisen kerran pääskyt. Ne viilettivät huimia lentokuvioitaan ilmassa ja puikkelehtivat kerrostalojen ja puiden latvojen viidakossa!
Jostain syystä katselin pienenä poikana kerrostalon ylimmästä kerroksesta paljon ulos. Parvekkeenkaiteeseen nojatessa mieli vaelsi omia polkujaa, kun linnuntietä 12 kilometrin päässä Kuusaanniemen piiput tupruttivat rahanhajuista paksua valkoista savua.
Seurasin myös nopeasti lentäviä ja "kirkuvia" pääskysiä. Niillä oli paljon pesiä matalampien talojen räystäissä, jonne ne veivät ruokaa jälkikasvulleen. Kun ilta tuli ja aurinko laski, pääskyt lähtivät aina lähes samalla hetkellä pesilleen unten maille.
Ihastelin jo silloin noiden virtaviivaisten ja nopeiden pikkulintujen huikeaa ketteryyttä. Kiinnitin huomiotani myös kuulemiini viisauksiin; Jos lintu lentää ja pyydystää hyönteisiä korkealla, on kuivaa ja kuumaa ilmaa tiedossa. Jos taas ravinnonhakuretki suuntautuu talojen kattojen rajoissa tai alempana, on luvassa sadetta. Usein tuo piti lyhyellä aikavälillä paikkaansa. Viisaita nuo vanhat ihmiset!
Eilinen jäi mieliini, hyvin, sillä nuo tutut äänet veivät samalla mieleni muistossa syntymäkotini pihalle ja kodin parvekkeelle, jossa "vakoilin" pääskyjä.
Esikoinen syntynee parin viikon päästä. Minä aion tutustuttaa hänetkin nopeaan, kovaääniseen ja ketterään kesäiltojen huipputyyppiin, pääskyyn...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti