Mitä teit 29.7.2010?

Kun me puskemme heinää hautausmaalla, uutisissa hoetaan tätä päivämäärää. 29.7.2010. "Se kesä oli Suomessa muutenkin poikkeuksellisen kuuma." lisää uutistenlukija kärkiuutisen loppuun.

Jos Suomessa ei koskaan aiemmin, kun lämpötiloja on tilastoitu, ole ollut näin lämmintä, en usko, että elinaikanani enää on. Vuosikymmenten päästä vanhoilta ihmisiltä tullaan kysymään, mitä teit tuona päivänä 29.7.2010? Olisi hienoa, jos voisi sanoa menneensä naimisiin.

Tai silloin syntyi esikoiseni, eikun se olikin jo tuon toisen lapseni syntymäpäivä. Kahvipöydissä nokitellaan toinen toistaan huimempia asioita, joita tuona maagisena, Suomen kuumimpana päivänä teki.

Muistelemme lastemme kautta

Lapsille ja lapsenlapsille, jotka ovat vielä niin pieniä etteivät tästä mitään muista, kerromme miten kuumaa oli. "Silloin sinäkin olit aivan hikinäppylöillä aamusta iltaan, poloinen. Me jo mietimme äidin kanssa että lääkäriin vietävä, kun pientä näppylää olit ihan täynnä. Ajattelimme, että se varmaa on hikoilusta johtuvaa, joten ei sitten sinne tohtorille menty."

"Niin ja alasti viiletit pitkin pihoja, kun lapsen oli tavallaan luvallista juoksennella ilkosillaan, ei aikuisten. Vaikka isäkin kyllä yritti. Siihen tuulikaappiin sain sen taklattua!" Niin kuuma oli silloin!

Minulla ei ole tästä lämpötilallisesta merkkipaalusta mitään suurta kerrottavaa.
- Olin töissä ja hikoilin kaksi paitaa ja shortsit aivan läpimäräksi. Sen muistan.