Gigantti - Meille venäläinen on suomalaista tärkeämpi

Menimme Lappeenrannan Gigantiin. Tarkoituksena hankkia kaksi Lumia 900 -puhelinta. Heti sisään päästyämme, edessä oli mallikappale. "Loistavaa, tämähän on parhaalla paikalla!" Parin näppäilyn jälkeen huomasin käyttökielen mallilaitteessa venäjäksi. Noh, puhelintiskin toisella puolella oli myös toinen malli-Lumia900, tosin erivärinen. Ei sillä väliä. "Mitä! Tämäkin venäjäksi!" Vertailun vuoksi katsoin vielä yhden iPhone-mallin, joka sekin oli venäjäksi.

No ei hätää. Avonainen nappasi myyjän, olkoon vaikka "Pore" luoksemme. "Voisiko tätä Lumian mallia katsella ja kokeilla suomeksi, kun ollaan sellaisia ostamassa?" "Jaa, katsotaanpas. Mitenhän näistä se kieli vaihdettiin...", Pore pohti. Valehtelematta Pore teki työtä ja koitti noin viiden minuutin ajan saada valikosta suomea. Ei onnistunut. Pore alkoi katsella Lumia800-mallia, jos siitä olisi löytynyt valikkomalli, josta olisi päässyt 900:sen kielen kimppuun. Ei löytynyt.

"No tää on tämmöstä!" 

"No, tämä ei nyt oikein taida onnistua. Mutta tässä 800:ssa on aika samat valikot, jos..." "No kyllä minä tahdon 500 euron puhelinta ostaessa katsella sitä puhelinta, enkä muita malleja!", keskeytti avonainen. Minäkin pitkään ja hartaasti asiakaspalveluun uskoen maltoin mieleni, mutta lopulta sanoin "Onhan tämä ihme, kun olemme Suomessa ja suomalaisessa liikkeessä, ostamme suomalaisten kehittämää puhelinta Nokiaa, niin täällä ei saa puhelinta katsella kuin venäjäksi!" "Niin, no eikö vaan?", totesi Pore ja lähti muualle. 

Luulimme, että mies meni hakemaan toisen myyjän, joka saisi kielen vaihdettua. Ei mennyt. Poreella oli jo kaksi teinipoikaa pelien kanssa uusina asiakkaina. Kyllä sapetti ja syletti! Käännyimme kannoillamme ja menimme lähes viereiseen liikeeseen, Expertiin.

Haluamamme puhelin oli samaan hintaan operattoriliittymä-paketilla. Ok, kannattaa katsella. Paikalle suhahti nuori, noin 22-vuotias Ana (nimi muutettu). Ana oli mahtava. Rauhallinen, osaava, selittävä, jopa asiallisesti minun tyhmiinkin kysymyksiin vastaava nuori herrasmies. Ihan 34-vuotiaan bäädääsin mieli herkistyi. Aivain toista, kun Gigantissa!

Yhteinen sävel löytyi - tosin Spotifykin tuli kaupan päälle

Vartti keskustelua ja neuvottelua. Löysimme yhteisen sävelen, jota jammailimme. Sovimme käyvämme harkitsemiskahvilla avonaisen kanssa ja tahdoimme tarjouksen mukaamme. Halusin myös nuorukaisen nimen.  Pidimme vartin kahvitauon ja menimme takaisin liikkeeseen. 

Vapaana oli monta myyjää, mutta odotimme. Tahdoimme Anan. Anan kanssa teemme kaupat, jos joku tulee kysymään. Ei tullut. Ehkä muut myyjät olivat panneet merkille, että olimme Anan maalit. Ana saisi solmia kaupat. Tahtoessaan.

Kaupat tehtiin. Kaksi Nokia Lumia 900 -puhelinta on Lappeenrannan Expertillä vähemmän. Gigantilla ei. Sen verran suodattelin ajatusta kirjoittaa tästä blogiini, että kirjoitan vasta viikon mietittyäni asiaa. Ainakin kirosanat jäivät pois.

Kuulisipa Nokiakin tästä. Tahtovat varmaan tietää, miten luurien kauppa Lappeenrannassa hoidetaan.

Enkeli-Elisa a.k.a. Blair Witch Project

Vuosituhannen vaihdetta ennen internetissä alkoi kuhista. Joitakin vuosia aikaisemmin (1994) elokuva-alan opiskelijoita oli lähtenyt patikoimaan Yhdysvaltalaisiin metsiin. Heistä ei oltu kuultu sen jälkeen.

Vuotta myöhemmin joku oli löytänyt metsästä videomateriaalia ja kameran ja niiden käsivaralla kuvattujen filmien pohjalta saatiin leikattua pienen budjetin elokuva, joka on kirjoittanut itsensä historiaan.

Blair Witch Project oli jotain ennennäkemätöntä ja -kokematonta. Elokuvan tekijät olivat miettineet kaiken. He keksivät tarinan metsään menneistä opiskelijoista, joiden suurena intohimona oli kuvata elämäänsä. Heille kävi jotain kamalaa, josta vain vuotta sitten löytyneet videot olivat todisteena.

Elokuvan internetsivuille oli tekaistu opiskelijoiden henkilötietoja, oli väärennettyjä poliisiraportteja heidän etsinnöistään. Oli kaikkea mahdollista, joka viittasi todellisiin ihmisiin, jotka katosivat erämaahan. Kadonneiden opiskelijoiden vanhempien tuntoja oli videoitu nettiin, Sivuilla oli kuvia heidän ajoneuvostaan, joka oli pantu aivan palasiksi.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun internet oli mukana mahtavassa huijauksessa, jolla pyrittiin lähes ilmaiseksi mainostamaan pienen budjetin elokuvaa, josta tuli maailmanlaajuinen miljoonia tuottanut menestys. Ilmiö. Kukaan ei varmasti tiennyt, mikä oli totta, mikä ei.

Suomessa vuonna 2012 kukaan ei tiedä varmasti mikä on totta, mikä ei, kun puhutaan Enkeli-Elisasta. Onko kirjailija kehittänyt kaiken omasta päästään? Nerokasta. Onko Enkeli-Elisa olemassa, mutta kaikki nimet, paikkakunnat ja ajat on muutettu? Ihan mahdollista. Poliisin mukaan kyseessä ei ole petos. Onko kyseessä järkyttävän hyvä omakustannekirjan markkinointi? Nerokasta!

Olisiko mitalittomuus ollut parempi opetus?

Lontoon olympialaisia on vielä jäljellä viikonlopun verran. Suomella on mitaliodotuksia miesten keihäässä, missä lauantain finaalissa kilpailee kolme suomalaista.

Ihan vertailuksi; Suomi on saavuttanut vuonna 2004 Ateenassa kaksi mitalia. Muulloin Suomi on saanut kesäolympialaisissa vähintään neljä mitalia. Vielä vuonna 1984 peräti 12 mitalia! Nyt vuonna 2012 on kasassa yksi. Eikä tuo määrä kovin paljoa kasva.

Kolmen mitalin tavoite on vielä mahdollinen. Tällä hetkellä Suomella on yksi hopea Tuuli Petäjän ansaitsemana. Monet tosin ovat sitä mieltä, että liitot eivät ole tehneet Petäjän hyväksi mitään ja mitali on hänen, ei Suomen. Mutta yhtä kaikki, yksi mitali on sarakkeessa.

Mikäli olympialaisista ei olisi tullut yhtään mitalia, olisi Suomen huippu-urheilijoiden valmennus- ja tukijärjestelmä pantu varmasti uusiksi. Jotain olisi ollut pakko tehdä. Nyt, mikäli viimeinen viikonloppu takaa vielä mitalin tai pari, voi olla, että tulevien vuosien huippu-urheilun kehittäminen jää taas pieneksi stilisoimiseksi. Riossa sitten mietitään, mikä taas meni pieleen!

Alexander Stubb ehdotti Helsingin Sanomissa perjantaina, että Suomen 40-50 kovinta urheilijaa koottaisiin Team Finlandiksi ja heille hankittaisiin 40-50 yhtiötä sponsoreiksi. Yhtiö sitoutuisi maksamaan kymmeniätuhansia euroja palkkaa vuosittain "kummilapselleen" olympiadin ajan. Riossa hedelmät kerättäisiin.

Ehdotus on mielenkiintoinen ja sitä varmasti kannattaa pohtia. Tuloksia varmasti tulisi enemmän kuin Lontoossa. Mutta mistä tuollainen määrä neljäksi vuodeksi sitoutuvia sponsoreita löytyy? Suomesta? Tänä eurokriisin aikana?

Hei, hei, Facebook - suljin tilini

Liityin Facebookiin syksyllä 2007. Tänä syksynä olisi tullut viisi vuotta täyteen, tuota sosiaalisen median jättiläistä. Mutta ei tule. Se vain alkoi ahdistaa ja hieman tympiäkin.

Facebookissa tuli vain paljon kulutettua aikaa. Kotonakin huomasin surffailevani tietokoneella, mutta todellisuudessa olin vain Facessa. Huomasin käyväni yhä vain harvemmilla sivuilla ja lopulta Facebookissakin pelasin vain Angry Birds -peliä. En juuri ollut siellä aktiivisena enää muutamaan kuukauteen. Niinpä suljin tilini. Myös kolme kaveriani lopetti tilinsä jo kevään aikana, kaksi on uhannut lähteä syksyllä.

Sain ilmoituksen sähköpostiini, että tilini on suljettu ja saisin sen auki koska tahansa. En usko tuohon tarjoukseen tarttuvani. But, you never know. Samalla kävin kaverin selän takana, kun hän etsi minun profiilini Facebookista. Aika hyvinhän se oli sieltä poistunut. Nimelläni hakemalla sitä ei löytynyt. Vain kaverini omien kavereiden joukoista löydyin. Tosin kuvaani ei löytynyt. Ja kun minua klikkasi, ohjelma ilmoitti, että tili on poistettu käytöstä. Vaikuttaa tehokkaalta.

Huomasin jo heti ensimmäisenä Facebookittomana päivänäni, että avasin vain tietokoneen ja klikkasin FB-kuvaketta Kirjanmerkkipalkista. Hah! Sekin oli jo aika pinttynyt tapa.

Vielä ei ainakaan ole tehnyt yhtään mieli päästä takaisin sosiaalisen median tiedon valtatielle. Mietin vain miten tulen saamaan tiedon ryhmistä, joissa olin mukana. No, kaipa jollakin on vielä sähköpostini muistissa.

Kokonaan en sosiaalista mediaa hylännyt. Twitteriin olen mieltynyt koko ajan enemmän ja enemmän tämän vuoden aikana. Sekin on varmaan rokottanut Facebookin käyttöä. Aion tulevaisuudessa olla enemmän Twitterissä. Valinta kai se on tämäkin.