torstai 16. tammikuuta 2014

Hemmetin kulmahammas

Hojo hojo! (googlaa)

Viikko on mennyt hyvin. Musiikkileikkikoulussa eka kerta meni hyvin, vaikka kaikille muille se ei ollut eka kerta. Poika otti omaan tyyliinsä paikan haltuun heti, eikä tahtonut olla isin lähelläkään, vaan kierteli luokassa konttaillen ja muita lapsia katsellen. Muskari kesti 45 minuuttia. Sen aika oli meille huono, koska normaalisti poika on tuohon aikaan vielä ensimmäisillä päiväunilla. Kunnianhimoinen tavoitteeni on, että saisin mahdollisimman nopeasti pojan tottumaan yksiin päiväuniin, niin sanottuun normaaliin päiväuniaikaan, jos sellaista edes on?

Itku ja hermostuminen tuli, kun vartin kohdalla heiluttiin rytmimunan kanssa. Kun se otettiin lapsilta pois, siitä poika ei toipunut. Aavistuksen itkuisena seuraili tutti suussa loppu tunnin. Seuraavaksi lapsille lyötiin eteen rumpu. Sitä paukuteltiin runsaan laulun ajan. Sitten sekin korjattiin pois.

Tunti oli mukava. Opettaja oli mukava ja äidit, sekä yksi isä lisäkseni, olivat mukavia. Näytti siltä, että kaikilla lapsilla oli mukavaa. Ensikertalaisena on huono alkaa opettamaan, mutta mietin, että olisiko hyvä yhdellä kerralla keskittyä vain yhden tai kahden soittimen käyttöön ja kokeilemiseen? Nyt käytettiin kahta soitinta, huivia ja pari laulua meni vain leikkien ilman apuvälineitä.  Seuraan tilannetta.

Hampaat


Viime yö oli jotain aivan uskomatonta, koska olemme tottuneet jo tasaiseen yöhön, parin itkuisen havahtumisen saattelemana. Puolenyön maissa poika itkeskeli, tutti ei auttanut, ei syli, ei mikään. Kolmisen päivää sormet ovat olleet suussa ja yksi kulmahampaan kohta niin kirkkaanturpeana, että ihme, ettei jo ole puhki.

Lopulta otin pojan viereeni yöksi, kihlattu siirtyi alakertaan sohvalle, koska aamulla on kuitenkin mentävä töihin. Särkylääkkeen saattelemana poika nukkui tuhisten ja kiljahdellen puoli kuuteen saakka aamulla. Lienee turha mainita, etten minä tuota aikaa nukkunut. Torkahtelin vain.

Mutta, tämä on ohimenevää, tätä on vielä varmasti odotettavissa. Olen varma, että tänään poika on väsynyt, ei jaksa mitään niin kuten edellisinä päivää. Tutti suussa, sylissä on hyvä olla. Kaikki mitä tänään ajattelin tehdä (mm. pakastimen sulatus, keikka kanalaan munien hakuun, kauppa, puuhastelua pihalla) on unohtunut. Tänään tehdään mitä pitää, ei mitä pitäisi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti