sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Tautia takana - vapaa yli puolivälin


Helpottaa. Kolme viikkoa on ollut aika hulinaa. Poika tuli yksivuotissynttäreiden aikoihin nuhaan, ja tauti äityi keuhkoputkentulehdukseksi. Kun siitä selvittiin, kuumeilu jatkui. Löytyi korvatulehdus. Kuume ei hellittänyt ja kohta näppylät kertoivat syyksi vauvarokon! Että ihan tuommoinen kolmen kuumetaudin putki, kun ensimmäisen vuoden sai olla sairastelematta.

Valehtelisin, jos väittäisin, ettei viime viikkoina ole väsyttänyt. Poika on ollut päiviä ihan sylikunnossa. Ei ole syönyt, ei oikein jaksanut leikkiä. Sylissä on ollut hyvä olla ja jonkun kantamana on ollut hyvä liikkua. Kun äiti on hoitanut työtään, on päivisin huolehtiminen jäänyt siis minulle.

Hoikkalori (ei kuitenkaan se apina)

Yöt menivät oikeastaan ihmeellisen hyvin. Muutamana yönä piti rauhoitella maidolla ja yhtenä yönä ottaa meidän väliin sänkyymme nukkumaan. Joinakin aamuina heräsimme tosin jo aamulla neljän ja viiden välillä, mikä on aikaista jopa meillä. Normaalisti, kun kuuden maissa poika alkaa heräilemisen jokeltelullaan.

Taudit saivat aikaan sen, että poika on hoikistunut huomattavasti. Huomasimme sen lauantaina vauvauinnissa viimeistään, kun pojan uikkarissa oli aika paljon tyhjää tilaa. Yksivuotisneuvolakin on jouduttu siirtämään jo kahdesti ja nyt pääsemme sinne vasta runsaan viikon päästä. Painokäyrään tullee ainakin kuoppa.

Hengähdyshetki vapaaseen

Vuorotteluvapaani uuvuttavimmat kolme viikkoa ovat siis takana. Poika on jo terve ja touhukas. Sain kihlatulta kivan lahjan, kun hän toi lipun jääkiekko-otteluun. Pääsen katsomaan playoff-kiekkoa ja ihan työkavereiden kanssa. En ole lähes kolmeen kuukauteen heitä nähnytkään. Odotan sitä jo kovasti, vaikken niin töihin olekaan kaivannut. Mulla on kuitenkin ihan huippuja työkavereita! Ja kihlattu se vasta huippu onkin! (alkaa mennä ällösiirappiseksi, sori)


Vuorotteluvapaatani on jäljellä kaksi kuukautta ja viikko. Aika menee nopeasti. Pihan lumet alkavat olla sulaneet ja kohta pääsemme pihahommiin. Viikonloppuna tuli otettua jo yksi terassipenkki esiin ja nautittua auringosta kirjaa lukien, auringossa istuen. Kohti kesäaikaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti