Samalla minulla alkoi kolmen viikon isyysloma ja siihen perään vielä lomaviikko, mikä on tämän vuoden aikana pidettävä, joten pääsen auttelemaan ihan kunnolla.
Kovin juttu tämä tulee olemaan vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäiselle pojalle. Hän on ollut tässä viimeisen kolmen kuukauden ajan niiiiiiiin äidinpoika, ettei mitään rajaa. Isä ei ole kelvannut syöttämään, ei vaipanvaihtoon, ei juuri mihinkään, jos äiti on ollut paikalla. Kun äitiä ei näy, kaikki on mennyt loistavasti. Ihan Mr. Jekyl & Mr. Hyde -kamaa koko pieni mies. Saa nähdä, miten huominen kotiutumispäivä sujuu :)
Isosisko on jo kokenut keskimmäisen syntymän ja kaikki on hänelle jo toisintoa. Tämän rauhallisuuden asian suhteen näkee jo. Ehkä pientä ylpeyttäkin on havaittavissa tuossa viisivuotiaassa. "Haha, olen Isosisko ja kohta osaan jo lukea!"
Mistä auto?
Huomasin tänään, istuimia autoon sovittaessani, että me emme kaikki mahdu samaan autoon! What The F... Mitä nyt? Uusi auto? Joku lestadiolaismalli? Meille! Varmaan käytävä hyvän autokauppiaan pakeilla ja katsottava, että mihin mahtuisimme. Kun koira ja ensi kesänä koiratkin pitäisi mukaan mahtua. Vaunuista puhumattakaan :)
Onhan tämä paikoitellen ihan hullua! Mutta itse ainoana lapsena nauran. Oikeastaan on hienoa, että on säpinää ja minäkin joudun kovaan vastuuseen. Ei tällaista työelämässä saavuta. No ehkä Nalle, en tiedä. Itse ainakin arvotan lapset ylimmälle tasolle. Se on minulle tärkeintä. Isä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti